komentokehote.net

Vieläkö muistatte vuosituhannen vaihteessa ilmestyneen avaruuslentelyn nimeltään Freespace? Itse pelasin peliä varsin hurjana. Juoni oli kohdallaan, mutta etenkin taistelun tunne oli mukava. Pilotit keskustelevat keskenään jatkuvaan (ääninäyteltynä) ja taistelut ovat välillä olivat välillä oikein viimesen päälle vääntöjä ylivoimaista vihollista vastaan. Jatko-osa Freespace 2 jatkoi samaa sarjaa, ainoastaan paremmin tehtynä.

Kuitenkaan pelisarja ei tainnut myydä kovinkaan hyvin. Kehittäjät varmaankin saivat omansa takaisin, mutta siinäpä se. Kolmatta jatko-osaa sarjaan ei tullut, etenkin kun pelisarjan julkaisija Interplay meni konkurssiin. Ilmeisesti he omistavat myös pelisarjan ip-oikeudet, joten thats it.

Onneksi pelisarjan kehittäjä, Volition, laski vuonna 2002 Freespace 2:n moottorin vapaaksi kehittäjille. Tämän jälkeen moottoria onkin korjattu ja päivitetty oikein mukavasti. Nyt viimein tällä viikolla jaksoin tutkiskella moottoria ja hokasin, että hitto, sehän alkaa olemaan jo viimesen päälle öky.

Pikaisella googlettamisella löysin asennusohjeen ja valmiin asennusohjelman. Asennat vaan Freespace 2 -pelin, ja ajat sen jälkeen asennusohjelman, joka lataa internetistä kaikki tarvittavat paketit ja laitat pelin käyntiin. Myös alkuperäinen Freespace on portattu (The Freespace Port) moottorille, niin pelisarjaa pääset pelaamaan ihan alusta lähtien.

Ja vitjatti, että peli tuntuu 10 vuoden jälkeen hyvältä. Grafiikat on päivitetty nykyaikaan ja alkuperäisen pelattavuus on vieläkin rautaa. Freespace Port tuntuu hyvin tehdyltä ja tunnelmaa löytyy. Jos et ole vielä kokeillut pelisarjaa, niin testaa ihmeessä. Pelin löydät Good old Games sivustolta, tai piraattipoukamasta. Jos olet wanhaparta, ja olet peliä aikoinasi pelannut niin kokeileppa uudestaan. Tämä muuten toimii myös Linux ja Mac OS X käyttöjärjestelmillä. Todennäköisesti jonkinlaisia käännöksiä muillekin käyttöjärjestelmille löytyy.

Tässäpä vähän menoa ja meinkiä ensimmäisestä tehtävästä:

Innostuin taas pelailemaan Xboxilla Morrowindia ja Forza Motorsportia ja siinä television edessä istuessa alkoi kiinnostamaan hieman nykyaikaisempi pelikone. PC toki olisi varsin kiva, mutta siihen nyt menisi se 600 euroa ennen kun siitä saisi pelikelpoisen, ja vuoden päästä pitäisi taas uutta rautaa ostaa. PC:lle kyllä löytyisi sitten “ilmaiseksi” paljon pelejä ja esimerkiksi Oblivioniin saisi asennettua hyvät modit. Mutta nyt kun on tottunut siihen, kuinka hyvä modattu ensimmäisen sukupolven Xbox on. Etenkin XBox Media Centerin kanssa, niin aloin tutkimaan mihinkä Xbox360 ja PS3 kykenee. Näistä kahdesta valinnasta vaaka alkaa kallistumaan Playstationin puoleen. Molemmille näyttäisi löytyvän samat pelit, lukuunottamatta muutamia poikkeuksia.

(lisää…)

No nih, nyt vihdoin sain kaapissa olevan Ubuntu palvelimen siirrettyä lopulliseen sijoituspaikkaan uudessa asunnossani. Ja keksin oikein loistavan paikan. Kone sijaitsee keittiössä jääkaapin yläpuolella olevassa kaapissa. Noh, mikä tässä paikassa on niin erinomaista?

1. Kone on etäällä maakuuhuoneesta, ei häiritse yöunia
2. Kaapissa on jo valmiina pistorasia

Eli, kuningasidea oli laittaa palvelimeen wlan verkkokortti ja langattomasti verkkoyhteys. Ei ole mitään rumia johtaja juoksemassa seinillä Verkkokortin kanssa oli aluksi pientä tappelua, kun alustana toimi 64-bittinen Ubuntu. Ei open source ajureita löytynyt ja NDISWrapper kaatoi kernelin. Parin päivän taistelun jälkeen luovutin, ja vaihdoin 32-bittisen version Ubuntusta ja verkkokortti alkoikin toimimaan heti. Ainoana murheena tällä hetkellä on, että langaton verkko toimii syystä tai toisesta laittoman hitaasti. Tieto siirtyy noin 600 kt/s, joka on jopa wlanille aivan liian hidasta. Pitää tutkia, mistä tämä johtuu.

Kaappikone siis toimii tiedosto- ja tulostuspalvelimena, toki rtorrent laulaa taustalla 24/7

Specsit tarkemmin ovat:

• AMD Athlon 3500+
• Asus A8N-VM CSM Emolevy
• 1 Gt DDR-400
• 2 x 320 Gt Seagate (RAID-1) + 1 x 200 Gt Seagate
• Antec TX1050B Kotelo + 500 Watin poweri

Kiintolevyt alkaa olemaan täynnä, joten ostoslistalla on 2 x 500 Gt kiintolevyä. On kätevää, kun järjestelmä toimii LVM:n avulla, niin heittää uudet levyt koneeseen, tekee raid-pakan ja liittää pakan /home osion jatkoksi ja tila kasvaa automaagisesti ja varmuuskopiot on kunnossa.
Jos myös jossain vaiheessa eteen sattuisi joku vähävirtainen kokoonpano, esimerkiksi VIAn Epia, niin sellaiseen voisi vaihtaa. Tuo nykyinen kone on hieman ylilyönti tehojen ja virrankulutuksen suhteen.. Myös Sata-ohjain pitäisi ostaa, kohta loppuu portit.

Eilen Canonical julkaisi uusimman version Ubuntu GNU/Linuxista ja pakkohan se oli heti asentaa. Asennuksessa tuli hieman ongelmia, kun erehdyin polttamaan hieman huonolle cd-rw levylle ja tästä johtuen asennettaessa tuli paljon lukuvirheitä. Kuitenkin pienen taistelun jälkeen käyttöjärjestelmä oli kunnossa.

Ja kokemukset ovat olleet poikkeuksetta positiivisia. Jo aiempi versio, Feisty Fawn, vakuutti. Feistyssä kaikkea oli viilattu, ja se tuntui jo lähes täydelliseltä ja sama meno jatkuu Gutsyn kanssa. Käyttöönotto ei voisi olla helpompaa, näytönohjaimen 3d-kiihdytykset asentuvat yhdellä hiiren napsautuksella ja mikä parasta, Gutsyssä Restricted Driver Manager tarjoaa ajurit Broadcomin Wlankortille. Feistyssä jouduin käyttämään Ndiswrapperia ja Windowsin ajureita, mutta onneksi nyt homma vaan toimii. Kivana yllätyksenä Firefox tarjosi flashia asennettaessa vaihtoehtoina Adoben Flashin, sekä avoimen vastineen Gnashin.

Myös BulletProofX vakuutti. Otin testimielessä xorg.conf tiedoston kokonaan pois, ja käynnistin X-palvelimen uudestaan. Ja kappas, X lähti käyntiin 1280×800 resoluutiolla. Lisäksi uusi Display Config GTK sovellus vaikutti hyvältä. Tällä saa säädettyä toisen näytön toimimaan varsin helposti, vaikkakin itselläni tuli pieniä ongelmia ulkoisen näytön ja läppärin näytön yhteen sovittamisessa. Joten jotain pientä korjattavaa vielä löytyy seuraavaan Ubuntun versioon.

Jos Canonical ja Ubuntu yhteisö jatkaa tätä vauhtia Ubuntun parantamista, niin seuraavat vuodet tulevat olemaan varsin mielenkiintoisia

Slashdotissa sattui eteen uutinen Intelin mobiiliprojektista, Moblinista. Moblin, eli Mobile & Linux Internet Project, on tarkoitettu kokoamaan kehittäjät yhteen ja tarjoamaan ohjelmistot eri Mobiili-Linux jakeluille, esimerkiksi käyttöliittymän, multimediasoittimia ja kaikkea muuta mukavaa. Tällä hetkellä ainakin kaksi jakelua ovat projektin vanavedessä, Red Flag Linux ja Ubuntu Embedded. Intel julkaisikin jokin aika sitten oman “Ultra Mobile PC“:n, jolle Moblin onkin lähinnä tarkoitettu, mutta avoimen koodin ansiosta jokainen voi muokata ohjelmistot haluamalleen ympäristölle.

Kuten qemu-emulaattorin kautta otetuista videoista huomaa, Openmokon käyttölittymä on tällähetkellä varsin keskeneräinen. Siksipä wikiin on lisätty äskettäin sivu, jossa kerrotaan mikä toimii kehitysversiossa. Käytännössä mikään ei toimi, joten ensimmäinen erä on todellakin tarkoitettu kehittäjille sanan varsinaisessa merkityssä

Tässä olisi sitten parit videot Openmokon käyttöliittymästä. Käyttöjärjestelmän käynnistäminen käytettävään kuntoon kestää _erittäin_ kauan. Sähköposti/textiviestit ei toimi, ja muutenkin hidastelee ihan riittävästi. Ei hyvä.

Openmogo.ogg

Openmoko2.ogg

Taskumuro raportoi Openmokon julkaisusta. Tämän opensource puhelimen kehitysversion voi nyt tilata luottokortilla Openmokon kotisivuilta. Puhelimesta on kaksi versiota, Base ja Advanced. Advanced version mukana tulee kaikkea kivaa kehittäjille, esimerkiksi ruuvimeisseli. Hinnat ovat 300 dollaria ja 450 dollaria.
Puhelimen julkaisua on siirretty jo useita kuukausia, että aloin jo uskomaan, ettei tätä koskaan tule. Onneksi olin väärässä. Seuraavaksi joku saisi lisätä videon käyttöliittymästä Youtubeen.

(lisää…)

Itseäni on Linuxin alkuajoista lähtien harmittanut Linuxin fonttien laatu, ja se että missään jakelussa (Gentoota lukuunotttamatta) fontit eivät oletuksena ole minun silmille nätit, ja aina saa olla säätämässä. Aikaisemmin käytin Ubuntussa BCI-pehmennettyjä fontteja, mutta pian totesin että paras fontti on Windowsin Tahoma. HowtoForgessa on ohje, kuinka Gnome -työpyötäympäristö ja Ubuntu säädetään toimimaan. Kuitenkaan kyseisellä ohjeella ei Firefoxin pehmennys häviä, vaan fontit ovat selaimessa erilaiset, mitä muissa ohjelmissa. Kuva selventänee tilannetta:

Tätä ongelmaa pähkäillessä meni hetki, jos toinenkin. Ja helpoin tapa ratkaista onkin, esimerkiksi Ubuntulla, toimia näin:

• Asenna kcontrol: sudo apt-get install kcontrol
• Käynnistä kcontrol ja sen avulla suunnista fontti-asetuksiin (appearance & themes –> fonts) ja ota ruksi “Use antialising for fonts” pois käytöstä
• Säädä samalla KDE:n fontit käyttämään Tahomaa, niin Qt-ohjelmat sulautuvat hyvin Gnomeen.
• Käynnistä firefox uudelleen

Nyt on suoritettu kahden ja puolenpäivän episodi, eli siirsin pöytäkoneen kaapin perälle, asensin toisen kiintolevyn sekä käyttöjärjestelmäksi tuli Gentoo, jonka päällä rullaa Linux Terminal Serveri (LTS). Ja tuli varsin onnistunut kokonaisuus. Tämän hetken työpöytäkoneena toimii vanha, täysin äänetön, Duron 800 Mhz kone, joka ottaa verkon ylitse yhteyden palvelimelle, ja lataa sieltä Gnome-työpöydän. Eikä todellakaan toimi mitenkään hitaasti, vaan bootti kestää ehkä noin 10 sekuntia, ja muutenkin oikein mukavasti lähtevät ohjelmat käyntiin.
(lisää…)